Tietoa meistä

Me olemme Susanna ja Marko, rempseä vantaalainen pariskunta. Meidän mielestämme batiikin maailmassa kivointa ja koukuttavinta on se, että työn lopputulos on aina yllätys! 

Maailmankylässä 2023

Tutustuimme vahabatikkiin ja tie dye solmutekniikkaan Thaimaassa vuonna 2023 keväällä ja se oli mieletön kokemus. Se tunne ja mielenrauha, joka valtasi mielen batiikkikangasta tehdessä, oli valtava. Halusimme jakaa tuota tekemisen antamaa tunnetta muillekin. 

Susannan kuvioima kangas neljän tunnin kurssilla Thaimaassa.

Perustimme Batik Ateljén, jotta pääsisimme Suomessa tarjoamaan mahdollisuutta tutustua vahabatiikin ja solmutekniikan kirjavaan maailmaan. Järjestämme batiikkitaidepajoja Batik Ateljélla (Sturenkatu 8, Helsinki) sekä myymme valmiiksi solmutekniikalla värjättyjä tuotteita. 

Batiikkitaidepajassa pääset itse joko kuvioimaan oman kangaskassin vahabatiikkitekniikalla tai värjäämään t-paidan solmuvärjäystekniikalla tai maalaamaan itsellesi taulun. Pidämme myös lasimaalauskursseja! Tutustu paremmin taidepajatoimintaan taidepajat-sivulta.

Teemme myös tilaustöitä, joten jos sinulta löytyy jokin idea, laita meille rohkeasti viestiä tulemaan asiakaspalvelu@batikatelje.fi :)

 

Batiikin historiaa

Batiikki-sana pohjautuu jaavalaiseen ambatik-sanaan, joka merkitsee piirtämistä, kirjoittamista, tipoilla ja täplillä merkitsemistä sekä pilkullista kangasta.

Varhaisin harjoitettu vahabatiikkitekniikka ajoittuu lounais-kiinaan vuosille 206 eKr.– 220 jKr. Vuoristoseutujen vähemmistöheimot pitivät yllä indigovärjätyn batiikin perinnettä, kehittäen ja harjoittaen sitä laajalti kansantaiteena. Näissä heimoissa taiteen opit siirtyivät äideiltä tyttärille. Taito oli arvostettu ja heimot ovat ylläpitäneet huolellisesti perinnettä nykypäiviin saakka muuttumattomana.

1800-luvun lopussa Euroopassa kiinnostuttiin itämaisesta taiteesta ja arvioitiin teollistumisen myötä käsityötaidetta uudelleen.

Suomeen batiikki rantautui 1900-luvun alkupuolella. Kuitenkin vasta 1960- ja 70-lukujen muoti nosti tekniikkaa tunnetummaksi. Suomalaisen vahabatiikin historia on siis hyvinkin tuore.

Lähteitä: